Miksi haluan toimia valtuutettuna myös uudessa Kaarinassa?
Kun mieheni kanssa vuonna 2001
pohdimme tulevaa kotikuntaamme, veroäyri ei ratkaissut. Sen sijaan
varmistimme etukäteen, löytyisikö vauvaikäiselle
pojalle perhepäivähoitopaikkaa. Entä
selviäisimmekö yhdellä autolla, eli onko
riittävästi bussiliikennettä sekä työaikoina
että turkulaisten autottomien kavereiden tulla iltaisin
käymään. Onko mukavia metsämaastoja koiran kanssa
ulkoilemiseen? Piikkiöstä löytyi kiva talo ja
riittävästi hyviä puolia päätöksen
tueksi. Mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että pienet,
konkreettiset asiat ratkaisevat, eivät mittavat imagokampanjat.
Kaltaisiani uusia piikkiöläisiä ja
kaarinalaisia on paljon muitakin, rakennustyömailla käy
työ kiivaasti ympäri kuntaa. Lisäksi liitostilanteen
takia olemme tavallaan kaikki uusia kuntalaisia. Meidän
pitää tehdä kunnastamme yhteinen kotiseutumme.
Pari ensimmäistä vuotta ratkaisevat, kokeeko
itsensä kaarinaaliseksi vain asuuko vain täällä.
Pienetkin kädenojennukset kunnasta ovat tärkeitä.
Toisaalta paikallispolitiikan vanhat kaunat ja känät
eivät jaksa kiinnostaa.
Uusi kuntalainen haluaa tietää, mitä tehdään
tulevaisuudessa, eikä kuka
teki mitä ja kenelle joskus muinoin.
Lapset sitovat kotikuntaan ja vähentävät muuttohaluja.
Mutta
toisaalta lapsilleen haluaa parasta ja vaatimukset kunnallisten
palvelujen laatuun kasvavat, aivan aiheesta. Lapset myös
perivät vanhempiensa suhtautumisen kotikuntaansa. Jos vanhemmat
eivät sitä arvosta, miksipä lapsi tai nuori
kunnioittaisi esimerkiksi yhteistä omaisuutta tai muiden rauhaa.
Aikuisille ja lapsille on tärkeää, että on
yhteisiä tiloja ja tapahtumia, joissa ihmisten vapaa ja
epäkaupallinen kohtaaminen on mahdollista. Jos muita kuntalaisia
ei luontevasti tapaa, ei uusia juuria synny. Seurauksena
on henkistä pahoinvointia ja ulkopuolinen olo, jolloin ei
synny
kiinnostusta yhteisestä ympäristöstä ja
elämän laadusta, saati halua
yhteiseen vastuuseen. Yhteishenkeä luovia tapahtumia ja tiloja
pitää olla ympäri kuntaa, ei vain keskustoissa.
Myös pienet koulut ovat todella tärkeitä
yhteisöllisyyden tekijöitä alueellaan.
Kun kokee itsensä kuntalaiseksi, tulee kauppareissuillekin
lähteneeksi oman keskustan suuntaan. Niinpä paikalliselle
yrittäjälle uusien kuntalaisten tavoittaminen ja vanhojen
rajoen ylittäminen on kirjaimellisestikin tuhannen taalan
mahdollisuus.
Meillä on paljon upeaa lähiluontoa, jonka arvo
pitää ymmärtää. Se tuo mahdollisuuden
ilmaiseen liikkumiseen, antaa lapsille vapaan leikin paikkoja ja
rakentaa hyvinvointia. Ympäristön säästäminen
ei ole koskaan taloudellisesti kannattamatonta eikä
ympäristön kustannuksella synny todellista tuottoa, vain
pikavoittoja. Vihreää pääomaamme on suojeltava
myös liitostilanteessa, toiminnan koroista saavat nauttia kaikki
kuntalaiset.
Uuden kunnan ensimmäinen
valtuustokausi on yhteenliittymisen ja -liittämisen aikaa.
Kehitetään uutta, säilytetään
hyvää vanhaa, kehitetään alueita tasapuolisesti,
muistetaan kuntalaisten erilaiset tarpeet, suojellaan
ympäristöä ja rakennetaan kuntaa kuntalaisia varten.
Sellaiseen työhön haluan mukaan antamaan oman panokseni.